Puutarha Timo Juntti Oy viljelee kurkkua kasteluveden hidassuodatuksella

Puutarha Timo Juntti Oy Piikkiössä kasvattaa pääosin kurkkua ja yrityksellä on ollut veden uudelleenkierrätystä hidassuodatuksella vuodesta 2007 lähtien. Viime vuosina he ovat myös käyttäneet otsonoitua vettä kahteen eri käyttötarkoitukseen.

Puutarha Timo Juntti Oy on ollut olemassa nykyisessä yritysmuodossaan vuodesta 1997 lähtien, mutta perheyritys perustettiin perheen tilalla jo vuonna 1965. Vuonna 2007 alettiin rakentaa toiselle paikalle uusi kasvihuone ja muutaman laajennuksen jälkeen siellä seisoo nyt kahden hehtaarin kasvihuone. Uuden kasvihuoneen rakentamisen yhteydessä otettiin hidassuodattimia käyttöön ja ruvettiin kierrättämään puhdistettua ylivalumavettä. Tämä tarkoittaa, että vesi, jota kasvit eivät käytä, otetaan talteen ja tuodaan takaisin uudelleen kasteluvedeksi. Kurkku on aina ollut yrityksen päätuote ja tällä hetkellä he viljelevät kurkkua 1,5 hehtaarilla ja tomaattia 0,5 hehtaarilla. Yrityksen nykyinen johtaja on perustajan Timo Juntin poika Tero Juntti, mutta Timo on edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa ja Tero kutsuu isänsä yrityksen “otsonimestariksi”.

Kuva 1 Puutarha Timo Juntti toimii Piikkiössä 2 ha:n kokoisessa kasvihuoneessa, jossa viljellään kurkkuja ja tomaatteja.

Aiemmin viljelyssä käytettiin Kekkilän turvekasvualustoja, mutta yritys on nyt siirtynyt käyttämään Novarbon Mosswool® -nimistä orgaanista kasvualustaa. Raakavetensä yritys saa kolmesta eri porakaivosta ja vesi käsitellään käänteisosmoosilaitteella ennen kastelua. Veden käsittely käänteisosmoosilla on iso etu kun kurkkuviljelyyn käytetään porakaivosta tulevaa vettä, varsinkin rannikolla. Kurkuille ja tomaateille on erilliset lannoitesekoittajat ja vesikierrot.

Raakaveden käsittely

Ennen osmoosisuodatinta vesi johdetaan säiliöön, jossa rauta saostuu. Raudan saostuminen tapahtuu siten, että vesi ilmataan ruiskuttamalla sitä säiliöön erityisen suuttimen kautta. Tämän jälkeen vesi johdetaan erityisen hiekkasuodattimen läpi, joka sekin poistaa raudan. Sen jälkeen vesi kulkee vielä kolmen muun hiekkasuodattimen läpi, jotka puhdistavat veden partikkeleista ja pehmentävät sen. Vasta tämän jälkeen vesi kulkee Aqua Nova -merkkisen osmoosisuodattimen läpi. Osmoosin jälkeen vesi johdetaan raakavesisäiliöön, jota käytetään vain lannoittamattoman veden säilyttämiseen. Kesästä 2023 lähtien säiliön vesi pumpataan jatkuvasti Happico-merkkisen happikäsittelylaitteen läpi, jonka luvattu hapetuskapasiteetti on 20 mg/l. Normaalisti happitaso olisi noin 8 mg/l. Tämä tehdään, jotta vesisäiliön olosuhteet olisivat epäsuotuisammat erilaisille kasvitaudin aiheuttajille, kuten esimerkiksi Pythiumille. Tero Juntti sanoo huomaavansa, että viime kesä meni viljelyllisesti paremmin kuin aiemmat kesät.

Kuva 2 Tämä laite hapettaa käsiteltyä raakavettä.

Palautusveden käyttö

Kurkkutaimet kasvavat Mosswool®-alustasäkeissä, jotka sijaitsevat viljelyränneillä, ja viljelyssä on noin kolmenkymmenen prosentin ylikastelu. Ränneillä on lievä kaltevuus keskikäytävää kohti, ja jokaisen rännin päässä on letku, joka johtaa alustasäkeistä valutettua vettä alas 110 mm muoviputkeen lattiatasolla. Kerätty vesi ohjataan sitten neljään kaivoon, jotka ovat tarkoitettuja vain kurkkuviljelyn palautusvedelle.

Kaivoissa on uppopumput, jotka pumppaavat veden halliin, jossa kurkkuviljelyn kolme hidassuodatinta sijaitsevat. Vesi suodatetaan ensin fysikaalisen hiekkasuodattimen läpi ja pumpataan sitten hidassuodattimien yläosaan. Hidassuodattimet ovat korkeita sylinterimäisiä metallisäiliöitä, joiden pohjat on peitetty poistoletkulla, jonka päällä on noin puolentoista metrin paksuinen kerros kivivillamursketta. Samaa kivivillaa on käytetty monien vuosien ajan. Säiliöt on varustettu alaosassa olevalla pumpulla, joka imee vettä säiliöistä ja varmistaa riittävän virtauksen. Jos vesipilari suodatinmateriaalin yläpuolella laskee liian alhaiseksi, käsitelty vesi alkaa kierrättää suodattimeen takaisin, jotta suodatinmateriaali pysyy aina veden alla. Puhdistettu vesi varastoidaan erillisissä säiliöissä ja sekoitetaan raakaveden kanssa vasta ennen lannoitteiden lisäämistä.

Alun perin käytettiin IBC-tankkeja suodatinsäiliöinä, mutta niissä oli ongelmana, että ne tukkeutuivat ja alkoivat suodattaa liian hitaasti. Siksi päätettiin siirtyä korkeisiin suodattimiin, joissa pumppu auttaa pitämään virtauksen tasaisena.

Kuva 3 Edessä tankki jossa rauta saostuu, taustalla kurkkuviljelyn kolme hidassuodatinta.

Puutarha Timo Juntti vaihtaa viljelykasvia kolme kertaa vuodessa, mikä on yleistä kurkulle. Kasvuston ensimmäisten kolmen viikon aikana ei käytetä palautusvettä kasteluun. Kasvuston viimeisten kahden viikon aikana, kun kasvit on latvottu, käytetään päinvastoin lähes pelkästään palautusvettä.

Monet, jotka kierrättävät palautusvettä, teettävät ravinneanalyysejä muutaman viikon välein sekä kastelu- että palautusvedestä. Puutarha Timo Juntti:ssa ei nähdä tarvetta näin tiheistä analyyseistä, vaan analyysejä teetetään muutaman kerran vuodessa. Tero Juntti sanoo, että käänteisosmoosin ansiosta raakavesi on niin tasaisenlaatuista, että he pärjäävät hyvin vaikka analyysien välillä on pitempi aika. Jos nähdään että on tarvetta, esimerkiksi jos taimet näyttävät voivan huonosti, voidaan lähettää vesinäytteitä analysoitavaksi.

Otsonoidun veden käyttö

Noin neljä vuotta sitten alettiin käyttää Happicon valmistamalla laitteella otsonoitua vettä, kahteen eri käyttötarkoitukseen. Aluksi otsonoitu vesi käytettiin putkien huuhteluun viljelykasvien vaihdon yhteydessä. Otsonoitu vesi poistaa biofilmin, joka muodostuu muun muassa erilaisista mikro-organismeista. Jotkut näistä voivat olla kasvitautien aiheuttajia. Huuhtelun yhteydessä tiedetään, että putket ovat puhtaita, kun veden otsonipitoisuus on suunnilleen sama putkiston alussa ja lopussa. Ensimmäisellä kerralla huuhteluun kului noin kymmenen tuntia ennen kuin saavutettiin toivottu tulos, mutta nykyään se vie vain muutaman tunnin.

Kuva 4 Tällä laitteella otsonoidaan vettä, jota käytetään sekä kasvien ruiskuttamiseen että putkien puhdistukseen.

Toinen tapa millä otsonoitu vesi käytetään, on kasvien suihkutukseen, ja tätä tehdään lähes päivittäin. Suihkutus tapahtuu erityisellä suihkurobotilla, joka on tarkoitettu ainoastaan otsonoidulle vedelle, koska laitteiston on oltava täysin puhdas. Tehokkaan hoidon varmistamiseksi tarvitaan myös erityiset suuttimet, oikea paine ja etäisyys kasvien lehtiin. Tero Juntti kertoo, että he oppivat jatkuvasti lisää siitä, miten otsonoitu vesi tulisi parhaiten käyttää tähän tarkoitukseen. He ovat aiemmin havainneet joitakin lehtivaurioita, jotka saattavat hänen mielestään johtua liian korkeasta otsonipitoisuudesta suihkutetussa vedessä. Tällä hetkellä käytetty otsonipitoisuus on 2 ppm ja tämä vaikuttaa olevan sopiva taso, mutta asia on vielä tutkinnan alla. He aikovat nyt asentaa mittarin veden otsonipitoisuuden valvomiseksi. Puutarha Timo Juntti:n kokemusten perusteella hoito vaikuttaa kasvihuonepunkkeihin, kirvoihin, harmaahomeeseen, mustalaikkutautiin ja jauhiaisiin.

Kuva 5 Kasvien ruiskutukseen tarvitaan omat ruiskutusrobotit, koska niiden pitää olla täysin puhtaat.

Viljelijän ajatukset

Puutarha Timo Juntti:ssä päätettiin ottaa käyttöön hidassuodatus, koska se on luonnollinen prosessi. Viljelijöiden mielestä se sopii hyvin yhteen orgaanisten kasvualustojen kanssa – ne kun ovat myös “täynnä elämää”. He keskustelivat myös salaattiviljelijän kanssa, joka jakoi hyviä kokemuksia hidassuodatuksesta. Juntit ovat tyytyväisiä valintaansa. Tero Juntti toki myöntää, että ennen kuin he alkoivat huuhdella putkia otsonoidulla vedellä, heillä oli ajoittaisia ongelmia Pythiumin kanssa. Tämän takia hän ei usko, että hidassuodattimet toimivat 100-prosenttisesti.

Otsonoidun veden käyttö alkoi, kun Puutarha Timo Juntti osallistui pilottiprojektiin, jossa professori Risto Tahvonen tutki otsonin käyttöä kasvihuoneissa yhteistyössä Happicon kanssa. Projektin aikana he saivat lainata otsonointilaitteen, ja koska he olivat tyytyväisiä tuloksiin, he investoivat omaan laitteeseen. Tero Juntti sanoo, että otsonin käyttö on edullista, koska laitetta käyttäessä he maksavat vain sähköstä ja vedestä.

Yrityksessä ei ole tehty laskelmia siitä, kuinka paljon rahaa säästyy kierrättämällä, mutta Tero Juntti arvioi käyttävänsä ainakin 30 prosenttia vähemmän lannoitetta ja vettä kierrätyksen ansiosta. Tero Juntille henkilökohtaisesti on tärkeää tehdä osansa ympäristön puhtaana pitämiseksi. Yritys toimii lähellä Saaristomerta, jossa hän viettää mielellään vapaa-aikaansa, ja Tero Juntti on ylpeä siitä, että perheyritys tekee parhaansa ympäristön säilyttämiseksi.

 

Teksti ja kuvat: Heidi Smart